Luonnon omat myrkyt

Kemia » Luonnon omat myrkyt

Osaamistavoite: luonnontuntemuksellisen yleissivistyksen parantaminen, jotta voi turvallisesti retkeillä luonnossa itsekseen ja myös pienten lasten kanssa; oikean toiminnan osaaminen myrkytystapauksessa

Myrkkyjen valmistajana ihminen ei suinkaan ole ensimmäinen. Ensimmäiset myrkyt ovat peräisin suoraan luonnosta. Kasveilla, sienillä ja eläimillä on käytössään omat myrkkynsä, joita ne voivat käyttää eri tarkoituksiin.

Kasvien ja sienten myrkkyjen tarkoitus voi olla:

  • estää eläimiä syömästä kasvia tai sientä
  • estää toisia kasveja tai sieniä kasvamasta liian lähelle

 

Eläimet käyttävät omia myrkkyjään:

  • saaliseläimen tappamiseen
  • puolustautumiseen petoja vastaan

 

Osa kasvien ja eläimien myrkyistä on hyvin voimakkaita: niin voimakkaita, että niistä on ihmisellekin haittaa. Tästä syystä on tärkeää osata erottaa luonnossa esimerkiksi myrkyttömät marjat myrkyllisistä. Näin varsinkin silloin, jos työskentelee pienten lasten kanssa. Pienille lapsille myrkylliset marjat tai sienet ovat paljon myrkyllisempiä kuin aikuisille.

Suomesta löytyy monta myrkyllistä kasvia. Esimerkiksi kielo, jota usein kerätään maljakkoon sen hyvän tuoksun vuoksi, on myrkyllinen: kieloja poimittuaan tulee pestä kädet, ettei kielon myrkkyä pääse vahingossa käsien kautta suuhun. Aivan erityisen myrkyllisiä ovat kielon hyvin kauniit punaiset marjat. Myrkyllisiä sieniäkin on monta, tutuimmat niistä ehkä valkokärpässieni ja punainen kärpässieni. Myös suurena herkkuna syöty korvasieni on tappavan myrkyllinen osaamattomissa käsissä.

Myrkyllisiä eläimiä Suomesta sen sijaan löytyy vähemmän: yksi nisäkäs (vesipäästäinen), yksi matelija (kyy) ja kymmenkunta hyönteistä (ampiaiset, mehiläiset, kimalaiset ja muutama muu). Vesipäästäisen myrkky ei ole ihmiselle vaarallista, ellei sitten satu olemaan kyseiselle myrkylle vahvasti allerginen. Vuosien 2000 – 2009 välisenä aikana ampiaisen pistoihin kuoli 7 henkeä, minkä takia ampiainen on Suomen myrkyllisistä eläimistä vaarallisin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että samana aikana monen lemmikkinä pitämä koira tappoi 9 ihmistä. Perusterveelle ihmiselle muutama ampiaisen pisto ei ole vaaraksi, mutta allergisille ihmisille yksikin ampiaisen pisto voi olla kohtalokas.

Tehtävä:

Täydennä ohessa olevaan taulukkoon (tekstidokumentti) siitä puuttuvat tiedot (merkitty kysymysmerkein). Ole tarkka tietojen kanssa! Merkitse näkyville käyttämäsi lähde. Huomaa merkitä lähde myös kuviin! Jos et ole aivan varma lähteen luotettavuudesta, tarkasta tiedot myös jostakin toisesta lähteestä.

Kun olet täydentänyt taulukon, palauta se Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon tai muuhun sovittuun paikkaan. Huomaa kirjoittaa oma nimesi taulukkoon kohdalle, jossa sitä kysytään!

Linkki täytettävään taulukkoon: Luonnon_myrkyt_taulukko

Esimerkkejä käyttökelpoisista lähdekirjoista:

  • Michael Chinery: Euroopan hyönteisopas (Otava 1994)

  • Jouni Paarlahti: Myrkkykasvit (WSOY 2005)

  • Risto Tuomikoski: Sienet värikuvina (WSOY 1973)

  • Juha Valste: Nisäkkäät Suomen luonnossa (Otava 2007)

Esimerkkejä sopivista nettimateriaaleista:

Päivitetty: 31.03.2016