{"id":101,"date":"2015-10-20T07:45:16","date_gmt":"2015-10-20T07:45:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=101"},"modified":"2016-03-19T05:55:54","modified_gmt":"2016-03-19T05:55:54","slug":"ihmisen-kemia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=101","title":{"rendered":"Ihmisen kemia"},"content":{"rendered":"<p><em>Osaamistavoite: kehon kemiallisten prosessien ymm\u00e4rt\u00e4minen, jotta osaisi huomioida ne my\u00f6s potilasty\u00f6ss\u00e4<\/em><\/p>\n<p>Ihmiskeho koostuu soluista. Suurin osa solusta on vett\u00e4 (noin 80 %). Muut aineet, joista solut koostuvat, ovat joko liuenneina solun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n veteen tai ovat rakennusosina solun erilaisissa soluelimiss\u00e4. Ihmiselimist\u00f6n kemia onkin l\u00e4hinn\u00e4 veteen liuenneiden aineiden kemiaa, joka tapahtuu erilaisten solukalvojen rajoittamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 erilaisten soluelimien toimiessa reaktioita vauhdittavina katalyyttein\u00e4.<\/p>\n<p>Solut muodostavat kudoksia, joilla on erilaisia teht\u00e4vi\u00e4: esimerkiksi lihaskudos liikuttaa kehoa, luukudos toimii tukirankana ja veri kuljettaa muiden kudosten tarvitsemia aineita kuten happea. Solut saavat teht\u00e4viens\u00e4 hoitamiseen tarvitsemansa aineet p\u00e4\u00e4asiassa juuri verenkierron v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n<h3>Valmisteleva teht\u00e4v\u00e4 1: Diffuusio ja osmoosi<\/h3>\n<p>Selvit\u00e4 haluamasi l\u00e4hteen avulla, mit\u00e4 diffuusio ja osmoosi tarkoittavat ja mit\u00e4 tekemist\u00e4 niill\u00e4 on ihmiselimist\u00f6n kemian kanssa. Kirjaa tuloksesi itsellesi jossakin muodossa muistiin, sill\u00e4 tarvitset n\u00e4it\u00e4 tietoja varsinaisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<h3>Valmisteleva teht\u00e4v\u00e4 2: Solukalvon toiminta<\/h3>\n<p>Solukalvolla on aivan erityinen rakenne, mik\u00e4 mahdollistaa erilaisten aineiden kulkemisen solusta sis\u00e4lle ja solusta ulos.<\/p>\n<p>Etsi mielest\u00e4si sopivasta l\u00e4hteest\u00e4 (oppikirja, tietokirja, luotettava nettisivu tms.) piirroskuva solukalvon rakenteesta. Selvit\u00e4 kuvaa ja tekstil\u00e4hteit\u00e4 apunasi k\u00e4ytt\u00e4en, miten eri aineet kulkevat solukalvon l\u00e4vitse ja millaisia rajoituksia aineiden liikkumiselle on. Kirjaa tuloksesi itsellesi jossakin muodossa muistiin, sill\u00e4 tarvitset n\u00e4it\u00e4 tietoja varsinaisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<h3>Valmisteleva teht\u00e4v\u00e4 3: Ruoansulatus<\/h3>\n<p>Ruoansulatus on pitk\u00e4llinen kemiallinen reaktio, jossa erilaiset entsyymit ja hapot pilkkovat sy\u00f6dyt ruoka-aineet elimist\u00f6lle sopivaan muotoon. Jos henkil\u00f6lt\u00e4 puuttuu jokin ruoansulatuksessa tarvittava entsyymi, seurauksena on ongelmia: esimerkiksi maitosokeri ei pilkkoudu, jos sit\u00e4 pilkkova laktaasi-niminen entsyymi puuttuu.<\/p>\n<p>Tutki mielest\u00e4si sopivan l\u00e4hteen avulla, mit\u00e4 ruoansulatuksessa tapahtuu: miss\u00e4 eri aineet pilkkoutuvat ja mik\u00e4 entsyymi tai muu aine pilkkomisen suorittaa. Selvit\u00e4 my\u00f6s se, miten valmiiksi pilkotut ravintoaineet imeytyv\u00e4t elimist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kirjaa tutkimuksesi tulokset itsellesi jossakin muodossa muistiin, sill\u00e4 tarvitset n\u00e4it\u00e4 tietoja varsinaisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4: Aineen pitk\u00e4 tie soluun<\/h3>\n<p>Alla on mainittu nelj\u00e4 ainetta. <strong>Teht\u00e4v\u00e4si on kertoa, miten nuo aineet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ihmiskehon ulkopuolelta eri vaiheiden kautta syv\u00e4ll\u00e4 kehossa olevaan lihassoluun.<\/strong> Voit itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten kerrot asian: kerrotko tekstin\u00e4, piirr\u00e4tk\u00f6 kuvia, esit\u00e4tk\u00f6 asian puheena vai jollakin muulla tavalla. Jos tuotoksesi on s\u00e4hk\u00f6inen, palauta se Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon. Jos tahdot tehd\u00e4 muun kuin s\u00e4hk\u00f6isen tuotoksen, sovi sen palautusmenettelyst\u00e4 opettajan kanssa.<\/p>\n<h4>Aineet, joiden kulkua seurataan:<\/h4>\n<ul>\n<li>O<sub>2<\/sub> (kaasumainen molekyyli)<\/li>\n<li>K<sup>+ <\/sup>(ioni)<\/li>\n<li>Cl<sup>\u2013 <\/sup>(ioni)<\/li>\n<li>C<sub>6<\/sub>H<sub>12<\/sub>O<sub>6 <\/sub>(molekyyli)<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osaamistavoite: kehon kemiallisten prosessien ymm\u00e4rt\u00e4minen, jotta osaisi huomioida ne my\u00f6s potilasty\u00f6ss\u00e4 Ihmiskeho koostuu soluista. Suurin osa solusta on vett\u00e4 (noin 80 %). Muut aineet, joista solut koostuvat, ovat joko liuenneina solun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n veteen tai ovat rakennusosina solun erilaisissa soluelimiss\u00e4. Ihmiselimist\u00f6n kemia onkin l\u00e4hinn\u00e4 veteen liuenneiden aineiden kemiaa, joka tapahtuu erilaisten solukalvojen rajoittamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 erilaisten soluelimien &hellip; <a href=\"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=101\">Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":342,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-101","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=101"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/101\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":344,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/101\/revisions\/344"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}