{"id":107,"date":"2015-10-20T07:45:57","date_gmt":"2015-10-20T07:45:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=107"},"modified":"2016-06-27T14:32:11","modified_gmt":"2016-06-27T14:32:11","slug":"ravintoaineiden-kemia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=107","title":{"rendered":"Ravintoaineiden kemia"},"content":{"rendered":"<p><em>Osaamistavoite: ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien alkuaineiden ja yhdisteiden merkitys elimist\u00f6ss\u00e4 ja n\u00e4iden aineiden saannin huomioiminen omassa ty\u00f6ss\u00e4<\/em><\/p>\n<p>Ihmiset koostuvat p\u00e4\u00e4osin vedest\u00e4 ja orgaanisista yhdisteist\u00e4, jotka ovat rakentuneet hiilest\u00e4, vedyst\u00e4, hapesta ja typest\u00e4. N\u00e4iden orgaanisten yhdisteiden muodostamiseen tarvitsemansa alkuaineet ihminen saa sy\u00f6m\u00e4st\u00e4\u00e4n ravinnosta: hiilihydraateista, proteiineista, rasvoista ja vitamiineista.<\/p>\n<p>Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hiili, vety, happi ja typpi ei riit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 terveen\u00e4. Lis\u00e4ksi ravinnosta on saatava erilaisia kivenn\u00e4is- ja hivenaineita. Vaikka n\u00e4it\u00e4 aineita tarvitaankin p\u00e4ivitt\u00e4in hyvin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4, niiden puutokset aiheuttavat vakavia terveyshaittoja.<\/p>\n<p>Koska ihminen saa kaikki elossa ja terveen\u00e4 pysymiseen tarvittavat aineet ravinnostaan, ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4 kuinka ruoka-aineita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n tai kuinka niit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ruoanvalmistuksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 1: Proteiinit<\/h3>\n<p>Proteiinit eli valkuaisaineet ovat makromolekyylej\u00e4: ne ovat kooltaan suuria (useita tuhansia atomeja) ja monimutkaisia molekyylej\u00e4. Yleens\u00e4 ei ole tarpeen tiet\u00e4\u00e4 makromolekyylin yksityiskohtaisen tarkkaa rakennetta vaan riitt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 millaisista pienemmist\u00e4 molekyyleist\u00e4 tuo makromolekyyli on muodostunut.<\/p>\n<p>Teht\u00e4v\u00e4si on selvitt\u00e4\u00e4 proteiineihin liityen seuraavat asiat:<\/p>\n<ul>\n<li>Mist\u00e4 proteiinit muodostuvat?<\/li>\n<li>Mik\u00e4 merkitys on proteiinien mutkikkaalla rakenteella (tavalla, miten se on laskostunut tai kietoutunut kasaan)<\/li>\n<li>Mit\u00e4 denaturoituminen tarkoittaa proteiinien yhteydess\u00e4? Mit\u00e4 silloin tapahtuu ja miksi?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Esit\u00e4 selvityksesi tulos haluamassasi s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa<\/strong> (tekstidokumentti, miellekartta, taulukko tai muu mieleisesi muoto) <strong>ja palauta se Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon tai muuhun sovittuun paikkaan.<\/strong><\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 2: Kivenn\u00e4is- ja hivenaineet<\/h3>\n<p><strong>Selvit\u00e4<\/strong>, mitk\u00e4 ovat ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kivenn\u00e4is- ja hivenaineet ja mihin niit\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4mme tarvitaan. <strong>Laadi aiheesta taulukko<\/strong>, jonka ensimm\u00e4isess\u00e4 sarakkeessa on alkuaineen nimi, toisessa sen kemiallinen merkki ja kolmannessa selitys sen merkityksest\u00e4 elimist\u00f6lle. Taulukosta tulee l\u00f6yty\u00e4 kaikki 7 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kivenn\u00e4isainetta ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 7 hivenainetta (t\u00e4rkeit\u00e4 hivenaineita on enemm\u00e4n, mutta valitse 7 mielest\u00e4si t\u00e4rkeint\u00e4).<\/p>\n<p><strong>Palauta valmis taulukko Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon tai muuhun sovittuun paikkaan.<\/strong><\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 3: Vitamiinit<\/h3>\n<p>Vitamiini kuuluvat nimens\u00e4 mukaisesti amiineiksi kutsuttuihin orgaanisiin yhdisteisiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaikissa vitamiineissa on funktionaalisena ryhm\u00e4n\u00e4 amiiniryhm\u00e4 \u2013NH<sub>2<\/sub>. Ihmisen terveydelle vitamiinit ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Osa vitamineista on rasvaliukoisia, joten ne varastoituvat elimist\u00f6\u00f6n. Toiset vitamiinit ovat vesiliukoisia, joten ne eiv\u00e4t pysty varastoitumaan elimist\u00f6\u00f6n, mink\u00e4 takia niit\u00e4 t\u00e4ytyy saada sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 ravinnosta p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n<p><strong>Selvit\u00e4<\/strong> vesiliukoisten vitamiinien l\u00e4hteet eli ruoka-aineet, joissa niit\u00e4 on paljon. <strong>Sen j\u00e4lkeen laadi muita alasi opiskelijoita varten ohjeet, joista selvi\u00e4\u00e4, miten n\u00e4it\u00e4 ruoka-aineita tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, jotta vitamiinit s\u00e4ilyisiv\u00e4t mahdollisimman hyvin.<\/strong> Merkitse ohjeisiin my\u00f6s se, miten n\u00e4m\u00e4 ruoka-aineet olisi suositeltavaa valmistaa ruoaksi niin, ett\u00e4 vitamiinipitoisuus pysyisi mahdollisimman korkeana. Voit antaa ohjeet tekstin\u00e4 tai taulukkona tai jossakin muussa mielest\u00e4si helposti luettavassa muodossa.<\/p>\n<p><strong>Palauta valmiit ohjeet haluamassasi s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon tai muuhun sovittuun paikkaan.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osaamistavoite: ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien alkuaineiden ja yhdisteiden merkitys elimist\u00f6ss\u00e4 ja n\u00e4iden aineiden saannin huomioiminen omassa ty\u00f6ss\u00e4 Ihmiset koostuvat p\u00e4\u00e4osin vedest\u00e4 ja orgaanisista yhdisteist\u00e4, jotka ovat rakentuneet hiilest\u00e4, vedyst\u00e4, hapesta ja typest\u00e4. N\u00e4iden orgaanisten yhdisteiden muodostamiseen tarvitsemansa alkuaineet ihminen saa sy\u00f6m\u00e4st\u00e4\u00e4n ravinnosta: hiilihydraateista, proteiineista, rasvoista ja vitamiineista. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hiili, vety, happi ja typpi ei riit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=107\">Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":271,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-107","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=107"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":462,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/107\/revisions\/462"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/271"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}