{"id":352,"date":"2016-03-19T06:06:08","date_gmt":"2016-03-19T06:06:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=352"},"modified":"2016-03-31T09:55:40","modified_gmt":"2016-03-31T09:55:40","slug":"metallien-kemia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=352","title":{"rendered":"Metallien kemia"},"content":{"rendered":"<p><em>Osaamistavoite: omalla alalla k\u00e4ytett\u00e4vien metallien tuntemus kulloistakin ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten tarkoituksenmukaisimman materiaalin valitsemiseksi, ja metallista valmistettujen tuotteiden asianmukaisen puhdistuksen ja hoidon taitaminen<\/em><\/p>\n<p>Jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 toimissamme k\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4mme esineiss\u00e4 ja tavaroissa on erilaisia metalleista valmistettuja osia. Ilman metalleja monet p\u00e4ivitt\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme tuotteet olisivat olleet mahdotonta valmistaa. Kaikkia metalleja ei k\u00e4ytet\u00e4 puhtaina alkuaineina vaan niihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n muita alkuaineita ominaisuuksien parantamiseksi.<\/p>\n<h3>Valmistava teht\u00e4v\u00e4 1: Metallit ja ep\u00e4metallit<\/h3>\n<p>Selvit\u00e4, mit\u00e4 tarkoitetaan metalleilla ja ep\u00e4metalleilla. Katso, miten metallit ja ep\u00e4metallit sijoittuvat alkuaineiden jaksolliseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Varmistu siit\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4t metallien ja ep\u00e4metallien kemiallisen eron.<\/p>\n<h3>Valmistava teht\u00e4v\u00e4 2: Metallien s\u00e4hk\u00f6n- ja l\u00e4mm\u00f6njohtavuus<\/h3>\n<p>Selvit\u00e4 haluamaasi l\u00e4hdett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en, miksi metallit ovat erityisen hyvi\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n- ja l\u00e4mm\u00f6njohteita. Voidaanko metallien s\u00e4hk\u00f6njohtavuutta jotenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai lis\u00e4t\u00e4? Mik\u00e4 olisi paras metalli s\u00e4hk\u00f6johtojen valmistamiseen? Miksi s\u00e4hk\u00f6johtoja ei kuitenkaan valmisteta tuosta metallista (paitsi poikkeustapauksissa)? Ovatko metallit ainoita kiinteit\u00e4 aineita, jotka johtavat s\u00e4hk\u00f6\u00e4?<\/p>\n<h3>Valmistava teht\u00e4v\u00e4 3: Metallien muokattavuus<\/h3>\n<p>Selvit\u00e4 haluamastasi l\u00e4hteest\u00e4, mitk\u00e4 metallien ominaisuudet tekev\u00e4t niist\u00e4 helposti muokattavia. Huomaa, ett\u00e4 kaikkia metallista valmistettuja tuotteita ei valmisteta samalla tavalla, ja osa ei kest\u00e4 iskuja. Voiko metalli menett\u00e4\u00e4 muokattavuutensa?<\/p>\n<h3>Valmistava teht\u00e4v\u00e4 4: Metallien korroosion kest\u00e4vyys<\/h3>\n<p>Tutki haluamastasi l\u00e4hteest\u00e4, mit\u00e4 korroosio tarkoittaa. Mit\u00e4 metallille tapahtuu korroosiossa? Mik\u00e4 metalli kest\u00e4\u00e4 korroosiota parhaiten? Miten ymp\u00e4rist\u00f6n olosuhteet vaikuttavat korroosion nopeuteen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n? Millaisilla keinoilla metalleja voidaan suojata korroosiota vastaan?<\/p>\n<h3>Varsinainen teht\u00e4v\u00e4:<\/h3>\n<p><strong>Valitse A tai B sen mukaan kumpi sopii paremmin yhteen oman alasi kanssa!<\/strong><\/p>\n<h4>Teht\u00e4v\u00e4 A: tekniset alat<\/h4>\n<p><strong>Laadi taulukko alla luetelluista metalleista.<\/strong> Taulukosta tulee k\u00e4yd\u00e4 ilmi seuraavat asiat:<\/p>\n<ol>\n<li>metallin nimi, <\/li>\n<li>koostumus (kemiallinen merkki; jos metalli on seos, merkitse n\u00e4kyviin kuinka suuri osuus siit\u00e4 on mit\u00e4kin alkuainetta), <\/li>\n<li>metallin kemialliset ominaisuudet (mm. kest\u00e4\u00e4k\u00f6 hyvin korroosiota, kest\u00e4\u00e4k\u00f6 happoja&#8230;), <\/li>\n<li>metallin fysikaaliset ominaisuudet (mm. sulamispiste, johtaako hyvin s\u00e4hk\u00f6\u00e4, onko magneettinen&#8230;), <\/li>\n<li>metallin yleisimpi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kohteita tekniikassa, ja <\/li>\n<li>metallin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoittavia tekij\u00f6it\u00e4 tai asioita, jotka on syyt\u00e4 ottaa huomioon k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 metallia.<\/li>\n<\/ol>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Taulukosta tulee l\u00f6yty\u00e4 seuraavat metallit ja metalliseokset:<\/strong><\/p>\n<p>valurauta, ruostumaton martensiittinen ter\u00e4s, alumiini, duralumiini, kupari, messinki, kromi, sinkki, lyijy, hopea, titaani, volframi<\/p>\n<p><strong>Palauta valmis taulukko Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon tai muuhun sovittuun paikkaan.<\/strong><\/p>\n<h4>\u00a0<\/h4>\n<h4>Teht\u00e4v\u00e4 B: ravintola-ala<\/h4>\n<p><strong>Laadi taulukko ravintola-alalla k\u00e4ytetyist\u00e4 metalleista<\/strong> (lueteltu alla). Taulukosta tulee k\u00e4yd\u00e4 ilmi seuraavat asiat:<\/p>\n<ol>\n<li>metallin nimi, <\/li>\n<li>koostumus (kemiallinen merkki; jos metalli on seos, merkitse n\u00e4kyviin kuinka suuri osuus siit\u00e4 on mit\u00e4kin alkuainetta), <\/li>\n<li>metallin kemialliset ominaisuudet (esim. muodostuuko pinnalle suojaava oksidikalvo, ruostuuko helposti, kest\u00e4\u00e4k\u00f6 happoja&#8230;), <\/li>\n<li>metallin fysikaalisia ominaisuuksia (esim. kuinka hyvin johtaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4, onko magneettinen, millainen sulamispiste metallilla on&#8230;), <\/li>\n<li>mihin t\u00e4t\u00e4 metallia ravintola-alalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ja<\/li>\n<li>miten t\u00e4st\u00e4 metallista valmistettuja tuotteita tulee hoitaa.<\/li>\n<\/ol>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><strong>Taulukosta tulee l\u00f6yty\u00e4 seuraavat metallit ja metalliseokset:<\/strong><\/p>\n<p>ter\u00e4s, valurauta, ruostumaton austeniittinen ter\u00e4s, ruostumaton martensiittinen ter\u00e4s, alumiini, kupari, tina, hopea, sinkki, messinki, alpakka, ravintola-alumiini<\/p>\n<p><strong>Palauta valmis taulukko Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon tai muuhun sovittuun paikkaan.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osaamistavoite: omalla alalla k\u00e4ytett\u00e4vien metallien tuntemus kulloistakin ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten tarkoituksenmukaisimman materiaalin valitsemiseksi, ja metallista valmistettujen tuotteiden asianmukaisen puhdistuksen ja hoidon taitaminen Jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 toimissamme k\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4mme esineiss\u00e4 ja tavaroissa on erilaisia metalleista valmistettuja osia. Ilman metalleja monet p\u00e4ivitt\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme tuotteet olisivat olleet mahdotonta valmistaa. Kaikkia metalleja ei k\u00e4ytet\u00e4 puhtaina alkuaineina vaan niihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n muita alkuaineita ominaisuuksien parantamiseksi. &hellip; <a href=\"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=352\">Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":358,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-352","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/352","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=352"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/352\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":429,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/352\/revisions\/429"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}