{"id":80,"date":"2015-10-20T07:24:08","date_gmt":"2015-10-20T07:24:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=80"},"modified":"2016-06-27T14:13:17","modified_gmt":"2016-06-27T14:13:17","slug":"kemiallinen-reaktio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=80","title":{"rendered":"Kemiallinen reaktio"},"content":{"rendered":"<p><em>T\u00e4m\u00e4n osion osaamistavoite on: kemiallisen reaktion yleisen periaatteen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja reaktion nopeuteen vaikuttavien seikkojen huomioon ottaminen omassa ty\u00f6ss\u00e4<\/em><\/p>\n<p>Kun erilaiset aineet kohtaavat toisiaan, voi tapahtua kemiallinen reaktio. Kemiallisia reaktioita tapahtuu ymp\u00e4rill\u00e4mme ja omassa kehossamme koko ajan: kasvien yhteytt\u00e4minen (jonka seurauksena saamme happea hengitett\u00e4v\u00e4ksemme) ja ruoansulatus (jonka ansiosta saamme energiaa elintoimintoihimme), ovat esimerkkej\u00e4 kemiallisesta reaktiosta. Monet asiat olisivat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme mahdottomia ilman kemiallisia reaktioita. Toisinaan on kuitenkin syyt\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 kemiallista reaktiota tapahtumasta: emme halua ruoan pilaantuvan tai sairauden hoitoon valmistetun l\u00e4\u00e4keaineen hajoavan alkutekij\u00f6ihins\u00e4 emmek\u00e4 oikein pid\u00e4 siit\u00e4k\u00e4\u00e4n, jos automme ruostuu.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 osiossa opit kemiallisen reaktion kulun ja keinoja hidastaa tai nopeuttaa kemiallista reaktiota. N\u00e4m\u00e4 taidot ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta pystyt k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kemikaaleja turvallisesti ja osaat ottaa mahdolliset seuraukset huomioon k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4si erilaisia ty\u00f6teht\u00e4viesi vaatimia aineita.<\/p>\n<h3>Mit\u00e4 kemiallisessa reaktiossa tapahtuu<\/h3>\n<p>Kemiallisen reaktion tapahtuminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 reagoivat aineet kohtaavat toisensa. Kohtaamisen seurauksena atomien v\u00e4liset sidokset katkeavat. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen atomien v\u00e4lille muodostuu uusia sidoksia, jolloin muodostuu uusia yhdisteit\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/reaktio1_1000.png\" rel=\"attachment wp-att-238\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/reaktio1_1000-300x239.png\" alt=\"reaktio1_1000\" width=\"300\" height=\"239\" \/><\/a><a href=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/reaktio2_1000.png\" rel=\"attachment wp-att-239\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/reaktio2_1000-300x239.png\" alt=\"reaktio2_1000\" width=\"300\" height=\"239\" \/><\/a><a href=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/reaktio3_1000.png\" rel=\"attachment wp-att-240\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/reaktio3_1000-300x238.png\" alt=\"reaktio3_1000\" width=\"300\" height=\"238\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kemiallista reaktiota ei siis voi tapahtua, jos aineet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se toistensa luokse. Yksi tapa est\u00e4\u00e4 reaktiota tapahtumasta on est\u00e4\u00e4 aineiden kohtaaminen.<\/p>\n<h3>Kemiallinen reaktio matemaattisessa muodossa<\/h3>\n<p><strong>Reaktioyht\u00e4l\u00f6<\/strong> kuvaa kemiallista reaktiota hyvin tiivistetyss\u00e4 muodossa. Reaktion l\u00e4ht\u00f6aineet ovat vasemmalla puolella. Nuoli tarkoittaa reaktion suuntaa. Oikealla puolella on reaktiotuotteet eli ne yhdisteet, joita reaktion seurauksena syntyy.<\/p>\n<p><strong>Esimerkiksi hiilen palaminen hiilidioksidiksi:<\/strong><\/p>\n<p>C + O<sub>2<\/sub> \u2192 CO<sub>2<\/sub><\/p>\n<p>Reaktioyht\u00e4l\u00f6 on nimens\u00e4 mukaisesti yht\u00e4l\u00f6: nuoli vastaa yht\u00e4suuruusmerkki\u00e4 (=). Kemiassa t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4 suuruus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 nuolen vasemmalla ja oikealla puolella t\u00e4ytyy olla sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 atomeja. Jos l\u00e4ht\u00f6aineiden puolella on 5 happiatomia (O), t\u00e4ytyy my\u00f6s reaktiotuotteiden puolelta l\u00f6yty\u00e4 5 happiatomia. Atomit voivat olla ryhmittyneet t\u00e4ysin eri tavalla kuin alussa, mutta niit\u00e4 on silti l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 yht\u00e4 monta molemmilta puolilta. Jotta reaktioyht\u00e4l\u00f6 saataisiin tasapainoon (eli yht\u00e4suuruus olisi voimassa), joudutaan yht\u00e4l\u00f6\u00f6n mahdollisesti laittamaan erilaisia kertoimia: yhdisteen edess\u00e4 oleva numero tarkoittaa, ett\u00e4 otetaan kyseist\u00e4 yhdistett\u00e4 numeron ilmoittama lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 eik\u00e4 vain yksi kappale.<\/p>\n<p><strong>Huomaa ero:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>H<sub>2<\/sub> = molekyyli, joka koostuu kahdesta vetyatomista<\/li>\n<li>2 H = kaksi irrallista vetyatomia<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen ymm\u00e4rr\u00e4t, mit\u00e4 seuraavat merkinn\u00e4t tarkoittavat:<\/p>\n<ul>\n<li>H<sub>2<\/sub>O = yksi molekyyli, joka koostuu yhdest\u00e4 happiatomista ja kahdesta vetyatomista<\/li>\n<li>2 H<sub>2<\/sub>O = kaksi kappaletta yll\u00e4 olevia molekyylej\u00e4 eli yhteens\u00e4 4 vetyatomi ja 2 happiatomia<\/li>\n<li>3 H<sub>2<\/sub>O = kolme kappaletta vesimolekyylej\u00e4 eli yhteens\u00e4 6 vetyatomia ja 3 happiatomia<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Esimerkiksi veden muodostuminen vedyst\u00e4 ja hapesta<\/strong> (eli vedyn palaminen):<\/p>\n<p>2 H<sub>2<\/sub> + O<sub>2<\/sub> \u2192 2 H<sub>2<\/sub>O<\/p>\n<p>Molemmilla puolilla pit\u00e4\u00e4 olla 4 vetyatomia ja 2 happiatomia.<\/p>\n<p>Joskus (mutta ei aina) on reaktioyht\u00e4l\u00f6\u00f6n merkitty sekin, jos reaktiossa vapautuu energiaa tai, jos reaktio erityisesti vaatii energiaa tapahtuakseen. T\u00e4ll\u00f6in voi reaktioyht\u00e4l\u00f6n jommalla kummalla puolella lukea my\u00f6s &#8217;energiaa&#8217;.<\/p>\n<p><strong>Esimerkiksi metaanin palaminen<\/strong> (eli metaanin reaktio hapen kanssa):<\/p>\n<p>CH<sub>4<\/sub> + O<sub>2<\/sub>\u2192 CO<sub>2<\/sub> + 2 H<sub>2<\/sub>O + energiaa<\/p>\n<p>Esimerkiksi yhteytt\u00e4minen (miten kasvit tuottavat sokeria ja hengitt\u00e4m\u00e4mme hapen):<\/p>\n<p>6 CO<sub>2<\/sub> + 6 H<sub>2<\/sub>O + energiaa \u2192 C<sub>6<\/sub>H<sub>12<\/sub>O<sub>6<\/sub> + 6 O<sub>2<\/sub><\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 C:<\/h3>\n<p>Alla on kolme reaktioyht\u00e4l\u00f6\u00e4, joissa kaikissa syntyy sama kuvitteellinen yhdiste A<sub>3<\/sub>D<sub>2<\/sub>. <strong>Mik\u00e4 reaktioyht\u00e4l\u00f6ist\u00e4 on oikein? Miksi juuri se? Mik\u00e4 muissa yht\u00e4l\u00f6iss\u00e4 on vikana?<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1)\u00a0\u00a0\u00a0 A<sub>4<\/sub>E + D<sub>2<\/sub>E\u2192A<sub>3<\/sub>D<sub>2<\/sub> + A<sub>2<\/sub>E<sub>2<\/sub><\/p>\n<p>2)\u00a0\u00a0\u00a0 A<sub>4<\/sub>E<sub>2<\/sub> + D<sub>3<\/sub>\u2192A<sub>3<\/sub>D<sub>2<\/sub> + ADE<sub>2<\/sub><\/p>\n<p>3)\u00a0\u00a0\u00a0 A<sub>3<\/sub>DE<sub>2<\/sub> + D<sub>3<\/sub>E\u2192A<sub>3<\/sub>D<sub>2<\/sub> + D<sub>2<\/sub>E<sub>2<\/sub><\/p>\n<p>Vastaus teht\u00e4v\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy sivun alalaidasta.<\/p>\n<h3>Reaktion nopeuteen vaikuttavat seikat<\/h3>\n<p>Oletetaan, ett\u00e4 haluamme kahden aineen reagoivan kesken\u00e4\u00e4n. Laitamme ne reaktiota varten koeputkeen ja katsomme, mit\u00e4 tapahtuu. Siihen, tapahtuuko koeputkessa yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tai kuinka nopeasti siell\u00e4 tapahtuu, vaikuttaa 6 erilaista asiaa.<\/p>\n<p><strong>1) Aineiden omat ominaisuudet<\/strong><\/p>\n<p>Aineet ovat erilaisia. Kaikki atomit eiv\u00e4t ole halukkaita reagoimaan toisten aineiden kanssa, toiset taas ovat v\u00e4h\u00e4n liiankin halukkaita muodostamaan yhdisteit\u00e4. Jalokaasut (jaksollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n 8. korkea sarake, jossa ylimp\u00e4n\u00e4 He) eiv\u00e4t reagoi toisten aineiden kanssa, koska niill\u00e4 on jo valmiiksi uloimmalla elektronikuorellaan oktetti eli halutut 8 elektronia. Typpi, joka yksitt\u00e4isin\u00e4 atomeina on hyvin reaktiivinen aine, ei puolestaan reagoi toisten aineiden kanssa kovinkaan helposti, jos se on kaasumaisessa olomuodossa molekyylein\u00e4 N<sub>2<\/sub>: t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 typpimolekyyliss\u00e4 on kolmoissidos, jonka purkaminen vaatii paljon energiaa.<\/p>\n<p><strong>2) Sekoittaminen<\/strong><\/p>\n<p>Jotta reaktio voisi tapahtua, t\u00e4ytyy reagoivien aineiden kohdata toisensa. Jos koeputkea ravistetaan tai sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 sekoitetaan lasisauvalla, reagoivat aineet l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle. Kun ne liikkuvat, ne t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t helpommin toisiinsa, jolloin my\u00f6s reaktio voi tapahtua. Sekoittamisen vaikutuksen n\u00e4kee hyvin esimerkiksi siin\u00e4, miten sokeri liukenee veteen: Jos vain kaadat lusikallisen sokeria vesilasilliseen, se j\u00e4\u00e4 kasaksi lasin pohjalle. Jos my\u00f6s sekoitat, sokeri liukenee veteen ja katoaa n\u00e4kyvist\u00e4.<\/p>\n<p><strong>3) M\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Mit\u00e4 enemm\u00e4n reagoivien aineiden atomeja tai molekyylej\u00e4 koeputkessa on, sit\u00e4 helpommin ne t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t toisiinsa: ruuhkassa on sangen todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 toiseen. Jos reagoivia aineita on hyvin v\u00e4h\u00e4n, ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohtaa toisiaan milloinkaan, vaikka koeputkea kuinka ravistaisi.<\/p>\n<p><strong>4) L\u00e4mp\u00f6tila<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4mp\u00f6 on aineen rakenneosasten liike-energiaa. Mit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 aine on, sit\u00e4 nopeammin sen rakenneosat liikkuvat. Niin ollen my\u00f6s koeputkea l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan siell\u00e4 olevat reagoivat aineet liikkumaan nopeammin. Mit\u00e4 nopeammin aineosaset liikkuvat, sit\u00e4 nopeammin ne todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00f6rm\u00e4v\u00e4t toisiinsa. L\u00e4mp\u00f6energia my\u00f6s mahdollistaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 vaativien reaktioiden tapahtumisen: kaikki reaktiot eiv\u00e4t voi tapahtua ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 l\u00e4mmityst\u00e4.<\/p>\n<p><strong>5) Aineen hienojakoisuus<\/strong><\/p>\n<p>Jos laitat vesilasilliseen sokeripalan tai lusikallisen tomusokeria, huomaat varmasti eron siin\u00e4, miten nopeasti sokeri liukenee veteen. Reagoivien aineiden jauhaminen hienoksi lis\u00e4\u00e4 aineen pinta-alaa. Kun aine ei ole yksitt\u00e4isi\u00e4 atomeja tai molekyylej\u00e4, reaktiot tapahtuvat aineen pinnalla. Mit\u00e4 suurempi pinta-ala on, sit\u00e4 enemm\u00e4n yksitt\u00e4isten hiukkasten reaktioita voi tapahtua, jolloin reaktio kokonaisuudessaan tapahtuu nopeammin.<\/p>\n<p><strong>6) Katalyytti<\/strong><\/p>\n<p>Reagoivat aineet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 niiden tulisi tehd\u00e4 muodostaakseen haluttua lopputuotetta. Katalyytti on reaktioastiaan lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 apuaine, joka kertoo reagoiville aineille sen, mit\u00e4 tulee tehd\u00e4. Itse katalyytti ei kulu reaktiossa, joten reaktion loputtua, kaikki katalyytti on edelleen koeputkessa, se ei katoa sielt\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n. Katalyytti\u00e4 voi ajatella er\u00e4\u00e4nlaisena muottina, mihin reagoivat aineet asettuvat, jotta voivat sitten tarttua kiinni toisiinsa halutulla tavalla. El\u00e4m\u00e4n kannalta katalyytit ovat t\u00e4rkeit\u00e4, koska omien elintoimintojemme vaatimat reaktiot tapahtuisivat aivan liian hitaasti ilman katalyyttein\u00e4 toimivia entsyymej\u00e4.<\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 D:<\/h3>\n<p>Alla on kuvailtu kolme erilaista reaktiota. Mieti kaikkea yll\u00e4 oppimaasi apuna k\u00e4ytt\u00e4en keinoja hidastaa n\u00e4it\u00e4 reaktioita (tapojen ei tarvitse olla sinun itsesi toteutettavissa). <strong>Mieti ensin itse kaikki tapaukset ja tarkista vasta sitten mietint\u00f6si tulos oikeista vastauksista sivun alalaidasta.<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Rautaesine ruostuu, kun se joutuu kosketuksiin ilman hapen kanssa kosteissa olosuhteissa. Ruosteen koostumus vaihtelee olosuhteiden mukaan, mutta aina se on huokoista ja lohkeilevaa, joten ilmassa oleva happi ja vesi p\u00e4\u00e4sev\u00e4t helposti sen alle jatkamaan ruostumisreaktiota. Jos asialle ei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, lopulta rautaesine on l\u00e4peens\u00e4 ruostunut. Miten est\u00e4t rautaesinett\u00e4 ruostumasta tai hidastat reaktiota?<\/li>\n<li>Ruoan pilaantuminen on joukko erilaisia kemiallisia reaktiota. Osa n\u00e4ist\u00e4 reaktioista on ruoka-aineiden reaktiota ilman hapen kanssa, osa tapahtuu my\u00f6s hapettomissa olosuhteissa. Jauheliha on erityisen herkk\u00e4 pilaantumaan. Mill\u00e4 keinoin jauhelihan pilaantumista voisi hidastaa?<\/li>\n<li>Otsonikato aiheutuu siit\u00e4, ett\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sseet CFC-yhdisteet (kloori-fluori-hiiliyhdisteet) vapauttavat ilmakeh\u00e4\u00e4n klooria, joka katalysoi reaktiota, jossa otsoni O<sub>3<\/sub> hajoaa takaisin happimolekyyleiksi O<sub>2<\/sub>. Samanlainen katalysoiva vaikutus on my\u00f6s bromilla, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n palonsuoja-aineissa. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n yl\u00e4ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on otsonia, sit\u00e4 enemm\u00e4n maahan asti p\u00e4\u00e4see ultraviolettis\u00e4teily\u00e4, joka aiheuttaa ihosy\u00f6p\u00e4\u00e4 ja silm\u00e4n verkkokalvon rappeutumista niin ihmisille kuin el\u00e4imillekin. Mit\u00e4 keinoja olisi est\u00e4\u00e4 otsonin hajoaminen?<\/li>\n<\/ol>\n<h3>Kertaus: mit\u00e4 sinun tulee osata t\u00e4m\u00e4n osion tehty\u00e4si<\/h3>\n<ul>\n<li>Mit\u00e4 kemiallisessa reaktiossa tapahtuu<\/li>\n<li>Kemiallisen reaktioyht\u00e4l\u00f6n tasapainon tarkistaminen<\/li>\n<li>Reaktion nopeuteen vaikuttavat 6 asiaa ja niiden soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/li>\n<\/ul>\n<h3>\u00a0<\/h3>\n<h3>Oikeat vastaukset:<\/h3>\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4 C:<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">Reaktio 2, koska vain siin\u00e4 molemmilta puolilta l\u00f6ytyy yht\u00e4 monta kutakin atomia<\/p>\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4 D:<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Rauta ei ruostu, jos se on ihan kuivissa olosuhteissa: eli pidet\u00e4\u00e4n rautaesine kuivana. Jos vesi ja happi eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi rautaan, se ei ruostu: s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n rautaesine ilmatiiviiss\u00e4 taatusti kuivassa rasiassa tai k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suojarasvaa tai -\u00f6ljy\u00e4. R\u00f6pel\u00f6inen pinta ruostuu nopeammin kuin sile\u00e4: valmistetaan rautaesine mahdollisimman sile\u00e4pintaiseksi.<\/li>\n<li>Pidet\u00e4\u00e4n jauheliha koko ajan kylm\u00e4n\u00e4: kylm\u00e4ss\u00e4 reaktiot tapahtuvat hitaammin. Pakataan jauheliha myynti\u00e4 varten suojakaasuun (yleens\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n typpe\u00e4 N<sub>2<\/sub>): jos paketissa ei ole happea, hapen reaktiot eiv\u00e4t ole mahdollisia. Pidet\u00e4\u00e4n jauhelihakimpale mahdollisimman tiiviin\u00e4: pienempi pinta-ala hidastaa reaktioita.<\/li>\n<li>Estet\u00e4\u00e4n kloorin ja bromin p\u00e4\u00e4sy ilmakeh\u00e4\u00e4n: k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa n\u00e4it\u00e4 aineita sis\u00e4lt\u00e4vien tuotteiden k\u00e4yt\u00f6n lopettamista. CFC-yhdisteet (joita ennen oli kaikissa suihkedeodoranteissa ja hiuslakoissa ja muissa painepakkauksissa ja j\u00e4\u00e4kaappien j\u00e4\u00e4hdystysnesteiss\u00e4) on kansainv\u00e4lisen sopimuksen ansiosta saatu l\u00e4hestulkoon kielletyiksi, samoin bromia sis\u00e4lt\u00e4vien aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valvotaan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan auta poistamaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 sinne jo p\u00e4\u00e4ssytt\u00e4 klooria ja bromia. Koska kloori ja bromi toimivat otsonin hajoamisreaktiossa katalyyttein\u00e4, ne eiv\u00e4t itse kulu reaktiossa vaan voivat toimia ilmakeh\u00e4ss\u00e4 vuosikymmeni\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n osion osaamistavoite on: kemiallisen reaktion yleisen periaatteen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja reaktion nopeuteen vaikuttavien seikkojen huomioon ottaminen omassa ty\u00f6ss\u00e4 Kun erilaiset aineet kohtaavat toisiaan, voi tapahtua kemiallinen reaktio. Kemiallisia reaktioita tapahtuu ymp\u00e4rill\u00e4mme ja omassa kehossamme koko ajan: kasvien yhteytt\u00e4minen (jonka seurauksena saamme happea hengitett\u00e4v\u00e4ksemme) ja ruoansulatus (jonka ansiosta saamme energiaa elintoimintoihimme), ovat esimerkkej\u00e4 kemiallisesta reaktiosta. Monet &hellip; <a href=\"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=80\">Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":338,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-80","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=80"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":458,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/80\/revisions\/458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/338"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}