{"id":84,"date":"2015-10-20T07:24:52","date_gmt":"2015-10-20T07:24:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=84"},"modified":"2016-03-19T13:57:04","modified_gmt":"2016-03-19T13:57:04","slug":"orgaaninen-kemia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=84","title":{"rendered":"Orgaaninen kemia"},"content":{"rendered":"<p><em>T\u00e4m\u00e4n osion osaamistavoite on: orgaanisen kemian yleisten periaatteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen omassa ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien kemikaalien ominaisuuksien ymm\u00e4rt\u00e4miseksi<\/em><\/p>\n<p>Kaikki elollinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hiilt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen hiilen kemiaa kutsutaan orgaaniseksi kemiaksi, &#8221;el\u00e4m\u00e4n kemiaksi&#8221;. Hiili on alkuaineena aivan eristyislaatuinen siksi, ett\u00e4 se muodostaa helposti erilaisia ketjuja ja rengasrakenteita, joihin voi sitten liitty\u00e4 muiden alkuaineiden atomeja, jotka antavat yhdisteelle sille tyypilliset ominaisuudet.<\/p>\n<p>L\u00e4hes kaikki kemikaalit, joita k\u00e4yt\u00e4mme, ovat orgaanisen kemian tuotteita. Erilaisista hiiliketjuista koostuvat my\u00f6s erilaiset tekokuidut, joista tehd\u00e4\u00e4n vaatteita ja muita tekstiilej\u00e4, ja monenlaiset muovitkin ovat hiilen yhdisteit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 osiossa katsomme l\u00e4pi orgaanisen kemian perusteet: tarkempia esimerkkej\u00e4 juuri omaan alaasi liittyvist\u00e4 orgaanisista yhdisteist\u00e4 saat kemian alakohtaisissa teht\u00e4viss\u00e4. Perusteiden osaaminen auttaa sinua ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omassa ty\u00f6ss\u00e4si tarvittavien kemikaalien ominaisuuksia.<\/p>\n<h3>Erilaisia hiiliketjuja<\/h3>\n<p>Hiiliketju voi olla suora, monihaarainen tai rengasmainen. Ketjun muodostavien hiiliatomien v\u00e4lill\u00e4 voi olla yksinkertainen sidos, kaksinkertainen sidos tai kolminkertainen sidos (jollaisiin tutustuttiin osiossa <a href=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=78\">Aineen rakenne ja alkuaineiden jaksollinen j\u00e4rjestelm\u00e4<\/a> ihan viimeiseksi).<\/p>\n<p>Hiiliketju ei kuitenkaan voi olla ihan mink\u00e4lainen hyv\u00e4ns\u00e4 vaan sit\u00e4 koskee tietty hiilen kemiallisista ominaisuuksista johtuva s\u00e4\u00e4nt\u00f6:<\/p>\n<ul>\n<li>Jokaisesta hiiliatomista (C) on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 tasan 4 sidosta, ei yht\u00e4\u00e4n v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>Hiiliketjuun voi tarttua muita alkuaineita. Yleisimm\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 muista alkuaineista ovat vety (H), happi (O) ja typpi (N). My\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 alkuaineet eiv\u00e4t voi kiinnitty\u00e4 hiiliketjuun miten sattuu vaan nekin noudattavat omien kemiallisten ominaisuuksiensa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Jokaisesta vetyatomista (H) voi l\u00e4hte\u00e4 vain 1 sidos (eli vety voi pit\u00e4\u00e4 kiinni vain &#8221;yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4&#8221;)<\/li>\n<li>Jokaisesta happiatomista (O) l\u00e4htee aina tasan 2 sidosta (happi pit\u00e4\u00e4 siis &#8221;kaksin k\u00e4sin kiinni&#8221;)<\/li>\n<li>Jokaisesta typpiatomista (N) l\u00e4htee 3 sidosta (eli typell\u00e4 on 3 &#8221;k\u00e4tt\u00e4&#8221;)<\/li>\n<\/ul>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>Hiiliketjuja nimet\u00e4\u00e4n sen mukaan kuinka monta hiilt\u00e4 ketjussa esiintyy, onko hiiliatomien v\u00e4lill\u00e4 kuinka monikertainen sidos ja mit\u00e4 muita aineita hiiliketjuun on liittynyt. Nimest\u00e4 voi siis suoraan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 onko hiiliketjussa pelkki\u00e4 yksinkertaisia sidoksia hiilten v\u00e4lill\u00e4 (-aani), vai l\u00f6ytyyk\u00f6 jostakin v\u00e4list\u00e4 kaksoissidos (-eeni) tai jopa kolmoissidos (-yyni).<\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 F:<\/h3>\n<p>Yll\u00e4 on annettu s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joita orgaanisten yhdisteiden sidokset noudattavat. Katso alla olevia kuvia orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoista. <strong>P\u00e4\u00e4ttele s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen avulla, mitk\u00e4 rakennekaavoista on piirretty v\u00e4\u00e4rin<\/strong> (= miss\u00e4 sidoksia on joko liikaa tai liian v\u00e4h\u00e4n) <strong>eli mitk\u00e4 kuvatuista yhdisteist\u00e4 eiv\u00e4t ole mahdollisia.<\/strong> Tarkista omat p\u00e4\u00e4telm\u00e4si sivun alalaidassa annetun vastauksen perusteella.<\/p>\n<h4>yhdiste 1<\/h4>\n<h4>yhdiste 2<\/h4>\n<h4>yhdiste 3<\/h4>\n<h4>yhdiste 4<\/h4>\n<p>\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/metanaali_abno.png\" alt=\"metanaali_abno\" itemprop=\"image\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/metyyliamiini_aukip.png\" alt=\"metyyliamiini_aukip\" itemprop=\"image\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/etikkahapon_metyyliesteri_aukip.png\" alt=\"etikkahapon_metyyliesteri_aukip\" itemprop=\"image\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/etikkahappo_abno.png\" alt=\"etikkahappo_abno\" itemprop=\"image\"  \/><\/p>\n<h3>Funktionaaliset ryhm\u00e4t<\/h3>\n<p>Funkionaaliseksi ryhm\u00e4ksi kutsutaan hiiliketjuun liittynytt\u00e4 atomiryhm\u00e4\u00e4, joka antaa yhdisteelle sille tyypilliset ominaisuudet. Yhdess\u00e4 hiiliketjussa voi olla useita erilaisia funktionaalisia ryhmi\u00e4.<\/p>\n<p>Wikipediasta l\u00f6ytyy lyhyt esitys funktionaalisista ryhmist\u00e4. Sivulla on esitetty yleisimm\u00e4t funktionaaliset ryhm\u00e4t.<\/p>\n<p><strong>Linkki Wikipediaan:<\/strong> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Funktionaalinen_ryhm%C3%A4\" target=\"_blank\">Funktionaaliset ryhm\u00e4t<\/a><\/p>\n<h3>Teht\u00e4v\u00e4 G:<\/h3>\n<p>Ohessa on kuva muutaman orgaanisen yhdisteen rakennekaavasta. <strong>Wikipedian taulukkoa avuksesi k\u00e4ytt\u00e4en p\u00e4\u00e4ttele, mik\u00e4 funktionaalinen ryhm\u00e4 mist\u00e4kin rakennekaavasta l\u00f6ytyy.<\/strong> Kun olet omasta mielest\u00e4si valmis, tarkista vastauksesi t\u00e4m\u00e4n sivun alalaidasta.<\/p>\n<h4>yhdiste 1<\/h4>\n<h4>yhdiste 2<\/h4>\n<h4>yhdiste 3<\/h4>\n<h4>yhdiste 4<\/h4>\n<p>\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/dimetyylieetteri_aukip.png\" alt=\"dimetyylieetteri_aukip\" itemprop=\"image\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/etanoli_aukip.png\" alt=\"etanoli_aukip\" itemprop=\"image\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/glysiini_aukip.png\" alt=\"glysiini_aukip\" itemprop=\"image\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t<img decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/asety_aukipiirretty.png\" alt=\"asety_aukipiirretty\" itemprop=\"image\"  \/><\/p>\n<h3>Kertaus: mit\u00e4 sinun tulee osata tehty\u00e4si t\u00e4m\u00e4n osion<\/h3>\n<ul>\n<li>ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 orgaanisen yhdisteen kemialliset ominaisuudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t siihen kiinnittyneiden funktionaalisten ryhmien perusteella<\/li>\n<li>tunnistaa nimest\u00e4 muutamia yleisimpi\u00e4 funktionaalisia ryhmi\u00e4 (mm. alkoholi, karboksyylihappo, amiini)<\/li>\n<\/ul>\n<h3>\u00a0<\/h3>\n<h3>Vastaukset<\/h3>\n<h4>Teht\u00e4v\u00e4 F:<\/h4>\n<p><strong>Yhdisteess\u00e4 1 on virhe:<\/strong> hiilest\u00e4 (C) l\u00e4htee 5 viivaa (p.o. 4), yhteen vetyyn (H) menee 2 viivaa (p.o. 1), korjattuna yhdiste olisi nimelt\u00e4\u00e4n <em>metanaali<\/em><\/p>\n<p><strong>Yhdisteess\u00e4 4 on virhe:<\/strong> toisesta hiilest\u00e4 (C) l\u00e4htee vain 3 viivaa (p.o. 4), yhteen happeen (O) menee vain 1 viiva (p.o. 2), korjattuna yhdiste olisi nimelt\u00e4\u00e4n <em>etikkahappo<\/em><\/p>\n<p><strong>Yhdisteet 2<\/strong> (<em>metyyliamiini<\/em>)<strong> ja 3<\/strong> (<em>etikkahapon metyyliesteri<\/em>) <strong>ovat oikein.<\/strong><\/p>\n<h4>Teht\u00e4v\u00e4 G:<\/h4>\n<p><strong>Yhdiste 1<\/strong> (<em>dimetyylieetteri<\/em>)<strong>:<\/strong> eetteriryhm\u00e4 \u2013 O \u2013<\/p>\n<p><strong>Yhdiste 2<\/strong> (<em>etanoli<\/em>)<strong>: <\/strong>alkoholiryhm\u00e4\u00a0\u2013 OH<\/p>\n<p><strong>Yhdiste 3<\/strong> (<em>glysiini<\/em>)<strong>:<\/strong> aminoryhm\u00e4\u00a0\u2013 NH<sub>2<\/sub> ja karboksyyliryhm\u00e4\u00a0\u2013 COOH<\/p>\n<p><strong>Yhdiste 4<\/strong> (<em>asetyylisalisyylihappo<\/em>)<strong>:<\/strong> karboksyyliryhm\u00e4\u00a0\u2013 COOH ja esteriryhm\u00e4 \u2013 COO<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n osion osaamistavoite on: orgaanisen kemian yleisten periaatteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen omassa ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien kemikaalien ominaisuuksien ymm\u00e4rt\u00e4miseksi Kaikki elollinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hiilt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen hiilen kemiaa kutsutaan orgaaniseksi kemiaksi, &#8221;el\u00e4m\u00e4n kemiaksi&#8221;. Hiili on alkuaineena aivan eristyislaatuinen siksi, ett\u00e4 se muodostaa helposti erilaisia ketjuja ja rengasrakenteita, joihin voi sitten liitty\u00e4 muiden alkuaineiden atomeja, jotka antavat yhdisteelle sille tyypilliset ominaisuudet. &hellip; <a href=\"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/?page_id=84\">Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":287,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-84","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/84","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=84"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/84\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":397,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/84\/revisions\/397"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.verkkovaria.fi\/yhteiset\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=84"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}