Hapot ja emäkset
Kemia » Hapot ja emäkset
Tämän osion osaamistavoite on: käytetyimpien happojen ja emästen tunnistaminen, pH-käsitteen ymmärtäminen, ja työohjeiden lukemisen ja itsenäisen käytännön työskentelyn osaamisen osoittaminen
Käytämme arkiaskareissamme aineita, jotka ovat happamia, ja aineita, jotka ovat emäksisiä. Osa käyttämistämme aineista on neutraaleja. Toisinaan käyttämämme aine itsessään on happo, joskus emäs. Kertaamme seuraavassa peruskoulusta tuttuja happoja ja emäksiä ja pH-asteikkoa sekä valmistamme aineen, jolla voimme kotona selvittää, onko jokin aine hapanta vai emäksistä. Tämä osio sisältää siis myös käytännön tehtävän, joka suoritetaan keittiössä. Käytännön tehtävän suorittamalla osoitat, että osaat seurata työohjeita ja kykenet työskentelemään itsenäisesti myös kemiallisia kokeita tehdessäsi.
Happo ja emäs – mitä ne ovat?
Katso oheinen Opetus.tv:n video YouTubesta palauttaaksesi mieleesi, mitä hapot ja emäkset ovat. Huomaa myös painaa mieleesi videolla annetut happojen ja emästen molekyylikaavat! Nämä aineet ovat niin yleisiä teollisuuden raaka-aineita, joten ne on hyvä tunnistaa pelkästä molekyylikaavasta.
Linkki videoon: Hapot ja emäkset (kertaus)
Mitä tarkoittaa pH?
Pesuainepullon kyljessä lukee pH 8. Mahtaako pesuaine olla hapanta vai emäksistä?
Käy Wikipediassa lukemassa aiheesta Happamuus. Kiinnitä erityisesti huomiota sivulla olevaan taulukkoon tavallisten aineiden happamuuksista.
Linkki Wikipediaan: Happamuus
Tehtävä E: Kotitekoinen pH-indikaattoriliemi
Osa luonnon omista väriaineista toimii indikaattoreina. Se tarkoittaa sitä, että väriaine muuttaa väriään riippuen siitä, onko se joutunut happamaan vai emäksiseen ympäristöön. Ruoka-aineita, joiden väri riippuu pH:sta, ovat esimerkiksi punakaali, mustikka ja punajuuri. Tässä tehtävässä käytämme punakaalia. Työn lopputuloksesta tulee ottaa kuva, joka palautetaan Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon.
Tee näin:
1) Tarvitset pienen palan punakaalia ja lisäksi ihan tavallisia keittiövälineitä.
2) Suikaloi punakaali mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi.
3) Laita punakaalisuikaleet pienen kattilan pohjalle.
4) Kaada kaalin päälle vettä sen verran, että suikaleet juuri ja juuri peittyvät.
5) Keitä kaalia tässä vähässä vedessä sen verran, että kaalin väri siirtyy veteen (n. 5 minuuttia riittää).
6) Sekoita välillä, ettei kaali pala pohjaan.
7) Keitinliemi on se tärkeä asia. Siivilöi liemi huolellisesti talteen johonkin kuumuutta kestävään astiaan (esimerkiksi teekannu tai kahvimuki).
8) Anna liemen jäähtyä. Jos et jatka koetta heti samana päivänä, liemi säilyy jääkaapissa suljetussa astiassa yön yli. Pidempikestoista säilyttämistä varten liemen voi pakastaa.
9) Laita violettia keitinlientä esimerkiksi isolle valkealle lautaselle. Punakaaliliemi muuttuu happamassa punaiseksi ja emäksisessä siniseksi tai vihreäksi.
10) Kokeile, mitä tapahtuu, kun tiputat liemiläikkään seuraavia aineita (pieni määrä riittää): sitruunamehu (tai appelsiinimehu), ruokasooda, käsitiskiaine, pyykinpesuaine (neste tai pulveri), etikka
11) Voit tehdä kokeen myös kaatamalla liemen laseihin, jotka asetat jonkin valkean päälle, jotta voit nähdä värissä tapahtuvan muutoksen.
12) Ota kokeesi lopputuloksesta kuva ja palauta se Fronteriin VerkkoKEMIAn palautuskansioon.
13) Liemeä varten keittämäsi kaalin voi syödä: lisää se vaikka johonkin wokkiruokaan, niin ei mene syömäkelpoista materiaalia hukkaan!
Kertaus: mitä sinun tulee osata tämän osion tehtyäsi
- Yleisimpien happojen ja emästen nimet, tunnistaa niiden molekyylikaavat
- Mitä pH tarkoittaa, millainen pH tarkoittaa hapanta, millainen emäksistä vesiliuosta
- Indikaattoriliemen periaate: väri vaihtuu happamuuden mukaan
Päivitetty: 27.06.2016